Road trip loppuu tänään!
Olemme taas Kingstonissa ja matkaamme sitten takaisin Torontoon kun Jupen suosima ja innolla haluama Quinte saari on nähty. Siellä ei ole kai kuin joku muutama hyvä näkymä. Juppe olisi halunnut mennä sinne yöksikin mutta siellä ei ollut muita kuin camping saitteja niin jätimme väliin. Ois ollu hyvä idea jos olisi kesä mutta...ei ole.
Montreal nähtiin! Se oli hieno. Kaupoissa oli ruokaa!!! Torontossa ruokakauppoja on vähänlaisesti, ne on super kalliita ja Mall:eilta saa sitten Wallmart kamaa ja Cheddar juustoa. Alkaa piakkoin tuo cheddar tulla korvista ulos, se kun ei ole nyt mikään hirmu gourmee juusto. Eikö nuo Amerikkaalaiset sillä itteensä lihota? No kyllästyttää kuitenkin sen maku.
Montrealissa oli siitiä, ne jopa lakaisi katuja ja siivosi nurmikoitaan talven jäljiltä mitä ei Torontossa tosiaankaan nää...tloja korjattiin ja ihmset oli ystävällisempiä. Puhuivat tosin huonommin englantia kun ovat niitä "Ranskalaisia". Ja tasaisin väliajoin muistivat mollata Torontolaisia jotka ovat miltei Amerikkailaisia Montrealilaisten mielestä! Mutta Montrealia siis suosittelemme jos joku haluaa nähdä Kanadaa. Quebecin osavaltio oli muutenkin näyttävämpi ja miellyttävämpi.
Sain raahattua Jupen myös ostoksille. Löysimme matkaoppaastamme sellaisen osion jossa kerrottiin 8 korttelin warehouse alueesta jossa joka lauantai myydään vaatteita suoraan tuottajilta. Ja minä ainakin sain uusittua vaatevarastoani kuluttuvan Meksikon ja Road tripin jäljiltä.
- Katri
sunnuntai 29. huhtikuuta 2007
tiistai 24. huhtikuuta 2007
Road trip - Quebec, hyvä kahvia ja lämmin tuuli
Tulimme eilen Quebeckiin. Ranskalainen pieni kaupunki, vain noin 160 000 asukasta. Täällä on muureilla ympäröity vanha kaupunki ja hyvää kahvia. Matkalla tänne on tullut juotua muutama kupillinen sellaista vesilitkua että Juppe on saanut siemailla yksin sen kupin. Sellaista suodatinkahvia jatkettuna kuumalla vedellä. Sanoisin suhteessa 50/50. Yök.
Tänään kävelemme vanhan kaupungin ymräri muuria pitkin, 4 km lenkki ja sitten menemme ylä-ja ala kaupunkiin. Tämä on aivan pikku Pariisin näköinen ja aivan toista kuin rumilus Toronto :)
meillä on myös hassu majatalo. Majatalon omistaja pakeni kun kotin jutella hänelle. Emme ole vielä maksaneetkaan, kysyimme koska teemme sen ja nainen sanoi että myöhemmin. Muttei koskaan näyttäytynyt meille illalla että olisimme voineet maksaa. Ehkä tänään on poliisit perässä.
Jäämme kuitenkin vielä huomiseen samaan majataloon. Tässä muttama kuva sieltä.
Katri
Tänään kävelemme vanhan kaupungin ymräri muuria pitkin, 4 km lenkki ja sitten menemme ylä-ja ala kaupunkiin. Tämä on aivan pikku Pariisin näköinen ja aivan toista kuin rumilus Toronto :)
meillä on myös hassu majatalo. Majatalon omistaja pakeni kun kotin jutella hänelle. Emme ole vielä maksaneetkaan, kysyimme koska teemme sen ja nainen sanoi että myöhemmin. Muttei koskaan näyttäytynyt meille illalla että olisimme voineet maksaa. Ehkä tänään on poliisit perässä.
Jäämme kuitenkin vielä huomiseen samaan majataloon. Tässä muttama kuva sieltä.
Katri
sunnuntai 22. huhtikuuta 2007
Roadtrip koilliseen, Osa 1
Vihdoinkin Kanada näyttää sen hyviä puoliaan! Viime perjantaina pääsimme vihdoinkin karistamaan Chinatownin liat jaloistamme ja aloittamaan 10 päivän roadtripimme Koilliseen. Reissumme tavoitteena on ajaa noin 800 kilometria koilliseen tarkistamaan kulmat Ottawasta, Montrealista ja Quebecistä.
Tätä roadtrippiä varten vuokramisemme halvalla (275e) vanhan käytetyn buickin. Tämä auto on iso kuin laiva ja sen moottori 6 litranen V6-kone vie löböä kuin niagara. Kaiken huipuksi koko sisusta on vuorattu punaisella sametilla! Todellinen amerikanrauta!
Matkamme lähti liikkeelle kauhean säädön jälkeen, kun käytimme kaikki rahat Katrin uuteen kameraan (Canon 30d) ja linssiin (Sigma 24-85mm 2.8f EX DG), josta johtuen päiväkohtaiset turvarajani paukkuivat. Näin ollen jouduimme laittamaan eri luottokortteja ja käteistä pöytään, että saimme auton itsellemme. Deposit oli autosta 100 kanukkia, vaikka auton arvo ei varmasti ollut edes sitä.
Roadtrippimme alkoi loistavissa merkeissä kaikesta säädöstä huolimatta, koska sää oli kuin morsian. Lämmin ja kaunis! Heti ensimmäisenä päivänä vetäisimme 300 km etapin Kingstoniin, jossa yövyimme kivassa ja siistissä motellissa.
Seuraavana aamuna tarkastimme tämän pienen idyllisen rantakaupungin keskustan ja viktoriaanisen aikakauden arkkitehtuurinähtävyydet. Tämän jälkeen jatkoimme idyllisen viroa muistuttavan maaseudun läpi St lawrens joen vartta pitkin ylöspäin Ottawaan. Ennen Ottawaan väliin tuli tosin 50km pätkä rämeistä suota, jossa ei tuntunut viihtyvät kukaan.
Nyt on pari päivää vietetty Kanadan upeassa pääkaupungissa Ottawassa. Tämä on todella upea kaupunki kahden jo risteyskohdassa. Kaupungin keskusta on vanhaa linnoistusta ja taloa täynnä, jonka lisäksi sen läpi menee upea jokilaakso. Elämänmeno on muutenkin täällä todella rauhallista ja leppoisaa. Jotenkin Toronton kiire on poissa ja täällä on tilalla kiva rauhallisuus!
- Juha
ps: Katsokaa myös Roadtrip kuvat "matkakuvista"
pss: Poistimme myös kommenteista rekisteröinnin
- Juha
Tätä roadtrippiä varten vuokramisemme halvalla (275e) vanhan käytetyn buickin. Tämä auto on iso kuin laiva ja sen moottori 6 litranen V6-kone vie löböä kuin niagara. Kaiken huipuksi koko sisusta on vuorattu punaisella sametilla! Todellinen amerikanrauta!
Matkamme lähti liikkeelle kauhean säädön jälkeen, kun käytimme kaikki rahat Katrin uuteen kameraan (Canon 30d) ja linssiin (Sigma 24-85mm 2.8f EX DG), josta johtuen päiväkohtaiset turvarajani paukkuivat. Näin ollen jouduimme laittamaan eri luottokortteja ja käteistä pöytään, että saimme auton itsellemme. Deposit oli autosta 100 kanukkia, vaikka auton arvo ei varmasti ollut edes sitä.
Roadtrippimme alkoi loistavissa merkeissä kaikesta säädöstä huolimatta, koska sää oli kuin morsian. Lämmin ja kaunis! Heti ensimmäisenä päivänä vetäisimme 300 km etapin Kingstoniin, jossa yövyimme kivassa ja siistissä motellissa.
Seuraavana aamuna tarkastimme tämän pienen idyllisen rantakaupungin keskustan ja viktoriaanisen aikakauden arkkitehtuurinähtävyydet. Tämän jälkeen jatkoimme idyllisen viroa muistuttavan maaseudun läpi St lawrens joen vartta pitkin ylöspäin Ottawaan. Ennen Ottawaan väliin tuli tosin 50km pätkä rämeistä suota, jossa ei tuntunut viihtyvät kukaan.
Nyt on pari päivää vietetty Kanadan upeassa pääkaupungissa Ottawassa. Tämä on todella upea kaupunki kahden jo risteyskohdassa. Kaupungin keskusta on vanhaa linnoistusta ja taloa täynnä, jonka lisäksi sen läpi menee upea jokilaakso. Elämänmeno on muutenkin täällä todella rauhallista ja leppoisaa. Jotenkin Toronton kiire on poissa ja täällä on tilalla kiva rauhallisuus!
- Juha
ps: Katsokaa myös Roadtrip kuvat "matkakuvista"
pss: Poistimme myös kommenteista rekisteröinnin
- Juha
keskiviikko 18. huhtikuuta 2007
Ihana Chinatownin vuokra-asunto
Taas yksi ihana päivä vietetty tässä Chinatownin ihanassa huoneessa. Tämä asuntola on todellakin oikea Torontoon saapuvien työhakijoiden taivas. Ensinnäkin paikassa yksikään kaveri ei puhu englantia, jolloin aina kun on ongelmia, niin kaverit vain mutustavat jotain"call call big boss". Sitten paikan boss, omistaja herra mike, löntystää paikalle yrittämään korjaamaan ongelmaa.
Ja mitä ongelmia täällä onkaan. Ensin jouduimme yöksi homeenhajuiseen peräkammariin, josta oli ihana näkymä törkyiselle takapihalla. Huoneen vessa haisi niin vahvasti homeelle, että vessan ovea ei voinut pitää auki yli paria minuuttia. Lisäksi suihku oli jäätynyt talven aikana ja suihkun vesi tuntui valuvan holtittomasti lattian alle. Huoneen netti oli myös rikki, mutta paikan suuri päällikkö korjasi sen repimällä piuhan käsin irti seinästä ja asentamalla siihen taidokkaalla kytkennällä uuden pään.
Onneksi pääsimme seuraavana päivänä toiseen huoneeseen ylös, joka on astetta parempi ja jossa uskaltaa jopa sulkea silmänsä, kun lattialla ei tunne olevan mitään elävää. Uudessa huoneessa, kuten koko talossa tuntuu olevan törkyä ja likaa aivan holtittomasti. Myös tämän huoneen netti oli rikki, mutta ongelma ratkesi, kun suuri pomo repi nettipiuhaa noin 3 metriä irti naapurihuoneen seinästä ja veti sen meille oven välistä. Kun tämä saatiin kuntoon, niin telkkari taas hajosi ja näimme kolme huippu kanavaa. Eilen oli vielä koko päivän vessa tukossa, mutta se taisi olla minun oma aikaansaannos. Kaikeksi onneksi molemmat tuutit toimivat nyt!
Tämä kiinakaupunki tuntuu olevan muuten koko Toronton likaisin paikka. Olin ymmärtänyt, että kiinalaiset ovat siistejä, mutta tämä ei ilmeisesti pidä paikkaa. Minusta tuntuu, että nämä siivoavat hyvin vain ne kohdat, jotka ovat itse varmasti sotkeneet. Jos joku toinen on jättänyt liat seinille, niin nämä kaverit eivät ilmeisesti niihin koske kepilläkään, koska eivät ole niitä tehneet. En tiedä onko tämä nyt ihan totta, mutta ainakin siltä tuntuu näkemämme perusteella.
Täältä http://www.1000000000.com/dundas.html löytyy mainoskuvat tästä paikasta, joiden perusteella ajattelimme tämän olevan suht siisti paikka, jossa viihtyy viikon, mutta todellisuus oli tosiaan toinen. Katsokaa matkakuvien alta uudesta kansiosta karu todellisuus.
Kaikesta pahasta puheesta huolimatta pitää kyllä sanoa, että paikan omistaja ja apulaiset ovat kyllä yrittäneet parhaansa ja ovat korjaanneet viat pyynnöstämme viipymättä sekä ystävällisesti. Jos nämä oppivisivat vain siivoamaan kunnolla, niin tästäkin saisi ihan kuvan paikan. Toivotaan tulevien vieraiden varalle, että näin todellakin joskus tapahtuu!
Good morning Helsinki,
- Juha
Ja mitä ongelmia täällä onkaan. Ensin jouduimme yöksi homeenhajuiseen peräkammariin, josta oli ihana näkymä törkyiselle takapihalla. Huoneen vessa haisi niin vahvasti homeelle, että vessan ovea ei voinut pitää auki yli paria minuuttia. Lisäksi suihku oli jäätynyt talven aikana ja suihkun vesi tuntui valuvan holtittomasti lattian alle. Huoneen netti oli myös rikki, mutta paikan suuri päällikkö korjasi sen repimällä piuhan käsin irti seinästä ja asentamalla siihen taidokkaalla kytkennällä uuden pään.
Onneksi pääsimme seuraavana päivänä toiseen huoneeseen ylös, joka on astetta parempi ja jossa uskaltaa jopa sulkea silmänsä, kun lattialla ei tunne olevan mitään elävää. Uudessa huoneessa, kuten koko talossa tuntuu olevan törkyä ja likaa aivan holtittomasti. Myös tämän huoneen netti oli rikki, mutta ongelma ratkesi, kun suuri pomo repi nettipiuhaa noin 3 metriä irti naapurihuoneen seinästä ja veti sen meille oven välistä. Kun tämä saatiin kuntoon, niin telkkari taas hajosi ja näimme kolme huippu kanavaa. Eilen oli vielä koko päivän vessa tukossa, mutta se taisi olla minun oma aikaansaannos. Kaikeksi onneksi molemmat tuutit toimivat nyt!
Tämä kiinakaupunki tuntuu olevan muuten koko Toronton likaisin paikka. Olin ymmärtänyt, että kiinalaiset ovat siistejä, mutta tämä ei ilmeisesti pidä paikkaa. Minusta tuntuu, että nämä siivoavat hyvin vain ne kohdat, jotka ovat itse varmasti sotkeneet. Jos joku toinen on jättänyt liat seinille, niin nämä kaverit eivät ilmeisesti niihin koske kepilläkään, koska eivät ole niitä tehneet. En tiedä onko tämä nyt ihan totta, mutta ainakin siltä tuntuu näkemämme perusteella.
Täältä http://www.1000000000.com/dundas.html löytyy mainoskuvat tästä paikasta, joiden perusteella ajattelimme tämän olevan suht siisti paikka, jossa viihtyy viikon, mutta todellisuus oli tosiaan toinen. Katsokaa matkakuvien alta uudesta kansiosta karu todellisuus.
Kaikesta pahasta puheesta huolimatta pitää kyllä sanoa, että paikan omistaja ja apulaiset ovat kyllä yrittäneet parhaansa ja ovat korjaanneet viat pyynnöstämme viipymättä sekä ystävällisesti. Jos nämä oppivisivat vain siivoamaan kunnolla, niin tästäkin saisi ihan kuvan paikan. Toivotaan tulevien vieraiden varalle, että näin todellakin joskus tapahtuu!
Good morning Helsinki,
- Juha
maanantai 16. huhtikuuta 2007
Kassit kadonnut, isku vasten kasvoja ja kylmät kyyneleet, uusi blues biisin nimi Kanadassa
Nyt tuli kylmän käden isku vasten kasvoja!
Lähdimme Meksikosta, aamukahvit Liisalla ja Alvarolla, +30 astetta ja kaunis hieman tuuleva suht saasteeton päivä. Saavumme Torontoon, sataa räntää, noin +5 astetta ja kello 2 yölla perjantai 13. päivänä keskustelemaan imigraatio sedän kanssa Lars Von Trieristä ja Ingmar Bergmanista lentokentälle. Kaikenlisäksi pirun Delta Airlines hukkasi taas yhden laukuistamme, vaikka näimme kyseisen laukun lentokoneemme vieressä vaihtokaupungissamme Alantassa. Ja mitä kävi sen 15 minuutin aikana kun Katri katsoi: "Ai laukkuni menee koneeseen ja kone lähti ilmaan?" Laukussa oli tosin 2 kpl koraania ja palloksi käärittyjä kuoleman päivän pikkupatsaita Meksikosta. Mutta pitäsikö tuon vaikuttaa laukun saapumiseen?
Nyt kyllä sanon että on muutama asia sanottavana Kanadan imigraatio ihmisille. Jos kaupunki on tässä kunnossa niin ei tarvitse pelätä että skandinaavit muuttaa laittomasti maahan. Kodittomia niin että pahaa tekee kaduilla. Valkoisia kanadalaisia siis. Vuokrat ovat korkeat, torakka rotta kolosta saa pulittaa 2 lapsen äiti 700 euroa ja asuu kahdessa huoneessa. Ei edes oma asunto siis. Minimi vuokrasopimuskausi 1 vuosi. Tuota juu...
Täällä on siis viime vuosina tehty sosiaaliturvassa uudistuksia ja kadulle heilahti silloin paljon kodittomia. Nyt niitä näkee jonoissa ulkona pakkasessa odottamassa sämpylää ja kuppia kahvia ja osa vaan makaa maassa tuuletusritilöiden päällä eikä kukaan edes katso onko ne kuollut. Mulla menee kohta kaikki rahat almuihin kun tekee niin pahaa.
Positiivisiakin puolia löytyy, saimme eilen kämpän jonka omistaja lähtee pois elokuuhun asti! Siis tervetuloa Torontoon tarkastamaan länsimainen hyvinvointi! (MIKKE, LIPUT OSTOON VÄLITTÖMÄSTI!!)
Vuokraamme 1.5.-1.8. noin 80 neliön loft asunnon vehreällä asuinalueella jossa paljon Takun näköisiä kissoja (huom tärkeää Katrille!!). Asunto on kahdessa kerroksessa, suurella parvekkeella ja pienten design/antiikki kauppojen läheisyydessa n. 15min ratikalla (cable carilla siis) keskustasta.
Tervetuloa!
Asunnossa on kaikki tarpeellinen, poreallas, tauluTV, langaton netti (kun Juppe sen asentaa), yms muut ei niin tarpeelliset kodinkoneet. Kaikki on vielä uusittu hiljattain. Asunnon vuokraisäntä on mukava Rich joka varmasti valitse meidät vuokralaisikseen koska on asunut joskus Ruotsissa ja haluaa että hänen asuntoaan "will not be ripped down". Eiköhän tuo onnistune. Huomenna allekirjoitetaan vuokrasopimus.
Lähdemme katsomaan käytettyjen autojen vuokrauspuljua. Yritämme päästä pois tästä nykyisestä kiinalaisloukosta (Huom. likaisin asunto jonka Katri on nähnyt sitten torikahvilan Guatemalassa vuonna 1999). Ehkä Roadtrip Montrealiin, Ottawaan ja Quebeciin.
Katri Ja Jupetus
Lähdimme Meksikosta, aamukahvit Liisalla ja Alvarolla, +30 astetta ja kaunis hieman tuuleva suht saasteeton päivä. Saavumme Torontoon, sataa räntää, noin +5 astetta ja kello 2 yölla perjantai 13. päivänä keskustelemaan imigraatio sedän kanssa Lars Von Trieristä ja Ingmar Bergmanista lentokentälle. Kaikenlisäksi pirun Delta Airlines hukkasi taas yhden laukuistamme, vaikka näimme kyseisen laukun lentokoneemme vieressä vaihtokaupungissamme Alantassa. Ja mitä kävi sen 15 minuutin aikana kun Katri katsoi: "Ai laukkuni menee koneeseen ja kone lähti ilmaan?" Laukussa oli tosin 2 kpl koraania ja palloksi käärittyjä kuoleman päivän pikkupatsaita Meksikosta. Mutta pitäsikö tuon vaikuttaa laukun saapumiseen?
Nyt kyllä sanon että on muutama asia sanottavana Kanadan imigraatio ihmisille. Jos kaupunki on tässä kunnossa niin ei tarvitse pelätä että skandinaavit muuttaa laittomasti maahan. Kodittomia niin että pahaa tekee kaduilla. Valkoisia kanadalaisia siis. Vuokrat ovat korkeat, torakka rotta kolosta saa pulittaa 2 lapsen äiti 700 euroa ja asuu kahdessa huoneessa. Ei edes oma asunto siis. Minimi vuokrasopimuskausi 1 vuosi. Tuota juu...
Täällä on siis viime vuosina tehty sosiaaliturvassa uudistuksia ja kadulle heilahti silloin paljon kodittomia. Nyt niitä näkee jonoissa ulkona pakkasessa odottamassa sämpylää ja kuppia kahvia ja osa vaan makaa maassa tuuletusritilöiden päällä eikä kukaan edes katso onko ne kuollut. Mulla menee kohta kaikki rahat almuihin kun tekee niin pahaa.
Positiivisiakin puolia löytyy, saimme eilen kämpän jonka omistaja lähtee pois elokuuhun asti! Siis tervetuloa Torontoon tarkastamaan länsimainen hyvinvointi! (MIKKE, LIPUT OSTOON VÄLITTÖMÄSTI!!)
Vuokraamme 1.5.-1.8. noin 80 neliön loft asunnon vehreällä asuinalueella jossa paljon Takun näköisiä kissoja (huom tärkeää Katrille!!). Asunto on kahdessa kerroksessa, suurella parvekkeella ja pienten design/antiikki kauppojen läheisyydessa n. 15min ratikalla (cable carilla siis) keskustasta.
Tervetuloa!
Asunnossa on kaikki tarpeellinen, poreallas, tauluTV, langaton netti (kun Juppe sen asentaa), yms muut ei niin tarpeelliset kodinkoneet. Kaikki on vielä uusittu hiljattain. Asunnon vuokraisäntä on mukava Rich joka varmasti valitse meidät vuokralaisikseen koska on asunut joskus Ruotsissa ja haluaa että hänen asuntoaan "will not be ripped down". Eiköhän tuo onnistune. Huomenna allekirjoitetaan vuokrasopimus.
Lähdemme katsomaan käytettyjen autojen vuokrauspuljua. Yritämme päästä pois tästä nykyisestä kiinalaisloukosta (Huom. likaisin asunto jonka Katri on nähnyt sitten torikahvilan Guatemalassa vuonna 1999). Ehkä Roadtrip Montrealiin, Ottawaan ja Quebeciin.
Katri Ja Jupetus
lauantai 7. huhtikuuta 2007
Toinen Mexico City
Nyt on kaksi ihmeellista paivaa vietetty mexio cityssa ja nahty hieman toisenlainen puoli kaupungista. Ensin kavimme katsomassa 12 paikallisen hippimuusikon kanssa mexicolaista vapaapainia lucha librea, jossa taysi halli aikuisia huutaa taytta kurkkua maskipukuisille painijoille huor.. ja muita epasiveellisia huutoja. Puolikas halli huusi joidenkin "pahisten" puolesta ja meidan edessa oli yksi ainoa pieni poika, joka huusi toista joukkuetta pienella vienolla aanella "mistico, mistico". Jopa pojan isa vieressa huusi taytta kurkkua toista joukkuetta. Sympatia syita paatimme kannattaa mistico ja yritimme tayttaa hallia "hyva mistico"- huudoilla. Ei ollut suurta menestysta ja saimme lahinna omituisia katseista, kuten aina taalla. Taman jalkeen siirryimme muusikoiden (tekevat musiikkia mainoksia) kampille imailemaan olutta ja niita hyvin suolaisia meksikolaisia sipseja. Paikalliset kaivoivat heti esiin puolen kilon minigrip bussin parasta meksikolaista maria ja auliisti yrittivat sita meille tarjoilla. Paatimme tyytya ottamaan vain parit oluet ja menemaan kotiin mukavien jutusteluiden jalkeen. Ilmeisesti kaikki on taalla suurta, jopa maripussit.
Tanaan toisena ihmeellisena paivana olemme tavanneet lisaa katrin ystavia taalta. Ensin tapasimme 2,5 tunnin lounaalla syyrialaisen 45vuotiaan kirjallisuuden professorin, joka asuu nuoren vaimonsa kanssa meksiko cityssa. Pitkan keskustelun kulttuurien eroista paatteeksi saimme lahjaksi omat versiot koraanista, joissa on seka arabian etta englannin kieliset kaannokset. Mikali otamme ne mukaan jenkkeihin ja kanadaan, olen aivan varma, etta joudumme lentokentalla ylinmaaraiseen turvatarkastukseen. voisi ihan piruitta ottaa koraanin kateen, kun meneen turvatarkastukseen. Taman jalkeen naimme viela todella mukavan suomalais-meksikolaisen 50v pariskunnan, joka on asunut taalla 30 vuotta. Huono puoli vierailussa oli liika kahvia, kuten kaikissa suomalaisissa vierailuissa. Hyvana puolena oli todella mukava jutustelu vanhoisa suomalaisista mitoista (vaaksa, kyynara yms) meksikolaisen arkkitehdin kanssa (suunnitellut mm mantyniemen katon ja kuvittanut kalevalasta version).
Hassua naissa tapaamisissa oli, etta sain hieman kasitysta enemman mexico cityn vaarallisuudesta, silla molemmat tapaamamme ihmiset puhuivat siita paljon. Perheen poika on ryostetty useita kertoja, heidan isansa on kidnapattu muutamaan otteeseen ja syyrilaisen ystavan vaimo oli myos kidnapattu useita kertoita. Nyt hanella oli nelja henkivartijaa, vaikka on taekwondon mm-joukkueessa. Ilmeisesti taalla tapahtuu paljon pinnan alla, vaikka se ei perusturisteille aina nay, kun vain kappaloi keskustassa.
Hassua naissa paivissa on ollut se, etta koko kaupungin luonne on muuttunut paasiaiseksi kuin helsingin keskusta juhannuksena. Ketaan ei valilla nay missaan ja kadut ovat aivan tyhjia, vain turistilaumat vellovat ydinkeskustassa olevilla nahtavyyksilla...
Juha ja Katri
Tanaan toisena ihmeellisena paivana olemme tavanneet lisaa katrin ystavia taalta. Ensin tapasimme 2,5 tunnin lounaalla syyrialaisen 45vuotiaan kirjallisuuden professorin, joka asuu nuoren vaimonsa kanssa meksiko cityssa. Pitkan keskustelun kulttuurien eroista paatteeksi saimme lahjaksi omat versiot koraanista, joissa on seka arabian etta englannin kieliset kaannokset. Mikali otamme ne mukaan jenkkeihin ja kanadaan, olen aivan varma, etta joudumme lentokentalla ylinmaaraiseen turvatarkastukseen. voisi ihan piruitta ottaa koraanin kateen, kun meneen turvatarkastukseen. Taman jalkeen naimme viela todella mukavan suomalais-meksikolaisen 50v pariskunnan, joka on asunut taalla 30 vuotta. Huono puoli vierailussa oli liika kahvia, kuten kaikissa suomalaisissa vierailuissa. Hyvana puolena oli todella mukava jutustelu vanhoisa suomalaisista mitoista (vaaksa, kyynara yms) meksikolaisen arkkitehdin kanssa (suunnitellut mm mantyniemen katon ja kuvittanut kalevalasta version).
Hassua naissa tapaamisissa oli, etta sain hieman kasitysta enemman mexico cityn vaarallisuudesta, silla molemmat tapaamamme ihmiset puhuivat siita paljon. Perheen poika on ryostetty useita kertoja, heidan isansa on kidnapattu muutamaan otteeseen ja syyrilaisen ystavan vaimo oli myos kidnapattu useita kertoita. Nyt hanella oli nelja henkivartijaa, vaikka on taekwondon mm-joukkueessa. Ilmeisesti taalla tapahtuu paljon pinnan alla, vaikka se ei perusturisteille aina nay, kun vain kappaloi keskustassa.
Hassua naissa paivissa on ollut se, etta koko kaupungin luonne on muuttunut paasiaiseksi kuin helsingin keskusta juhannuksena. Ketaan ei valilla nay missaan ja kadut ovat aivan tyhjia, vain turistilaumat vellovat ydinkeskustassa olevilla nahtavyyksilla...
Juha ja Katri
keskiviikko 4. huhtikuuta 2007
Zacatecas, Zacatecas....
Koko kevaan olne odottanut etta paastaan Zacatecakseen ja kaikkialla minne olen mennyt on olut hullusti Zacatecas juttuja ja nyt kun olemme taalla...vain muutama pieni muistutus Pancho Villasta ja hopeakaupungista.
Oisin kylla on kulkenut kaupungilla jaatelomies joka on huutanut kovaa autonsa jattikaiuttimista Zacatecas, Zacatecas...helado. Ja ajoi meidan korttelin ympari...
No, mentiin kuitenkin kaivokseen joka oli loputon ja osa maalattioista oli korvattu ritiloilla joiden alta paljastui parhaimmillaan 250 m pudotus vihertavaan litkuun jota kai vuoristo jarveksi kutsuttakoon...huh. Juppe kaski olla kavelematta siita 25 muun turistin kanssa samaan aikaan yli :) Mina de los Eden oli muuten sen kaivoksen nimi. Edenin kaivos?!? Jossa toissa oli intiaaneja ja heidan oletettu elinikansa oli 35 vuotta. Siksi lapsetkin laitettiin pienesta pitaen toihin, alkean 5 ikavuotta. OK, lapsuuden muistot kivien kantamisesta pellolla alkaa tuntumaan aika kivalta. Kohta otetaan 9 tunnin bussi Cityyn, sita ennen koitamme kuluttaa 3 tuntia...Siksi tatakin kirjoitetaan...heh.
Katri
Oisin kylla on kulkenut kaupungilla jaatelomies joka on huutanut kovaa autonsa jattikaiuttimista Zacatecas, Zacatecas...helado. Ja ajoi meidan korttelin ympari...
No, mentiin kuitenkin kaivokseen joka oli loputon ja osa maalattioista oli korvattu ritiloilla joiden alta paljastui parhaimmillaan 250 m pudotus vihertavaan litkuun jota kai vuoristo jarveksi kutsuttakoon...huh. Juppe kaski olla kavelematta siita 25 muun turistin kanssa samaan aikaan yli :) Mina de los Eden oli muuten sen kaivoksen nimi. Edenin kaivos?!? Jossa toissa oli intiaaneja ja heidan oletettu elinikansa oli 35 vuotta. Siksi lapsetkin laitettiin pienesta pitaen toihin, alkean 5 ikavuotta. OK, lapsuuden muistot kivien kantamisesta pellolla alkaa tuntumaan aika kivalta. Kohta otetaan 9 tunnin bussi Cityyn, sita ennen koitamme kuluttaa 3 tuntia...Siksi tatakin kirjoitetaan...heh.
Katri
maanantai 2. huhtikuuta 2007
Montezumas iskee
Nyt se iski. Kaksi viikkoa kerkesimme syödä kadulta tacoja ja tortilloja ilman ongelmia, mutta sinä päivänä, kun menemme hienoon italialaiseen ravintolaan syömään eurooppalaista ruokaa, niin montezumas iskee lasagnesta. Kaikkea rikkaat rahalla saa...
sunnuntai 1. huhtikuuta 2007
Guanajuato
Hei,
Matkasimme taas meksikon hienoilla busseilla kuusi tuntia mexico cityyn, jossa kävimme Katrin ystävän juanchon kanssa tarkistamassa paikallisen arabiravintolan. Hyvää mättöä. Paikan nimi oli Hookah, jos joskus joku haluaa sinne eksyä. Ystävämme juancho toimi paikassa DJ:nä nimellä DJ Cat. Kiva taiteilijanimi. Saimme tosin taas hieman maistaa tequilaa, sillä kaveri halusi ehdottomasti tarjota meille parit paukut. Muuna mukava matkaseuranamme toimi, juanchon hostellin kaikki vieraat: hevimimmi egyptistä, norjalainen hoppeli, ranskalainen säikky gerbiili sekä pari muuta turistia australiasta ja jenkeistä. Vietimme yön hostellissa ja taas katri näki alastoman turistin, kun eräs vanha vieras hyppi pylly paljaana aamulla suihkuun. Katrilla alkoi uusi keräilykohde. Nyt on nähty jo tsekit ja meksikolaiset killuttimet!
Meksiko cityn hostellista jatkoimme taas 5h bussimatkalla guanohuatoon, jossa parhaillaan maistelemme kahvia nettikahvilassa ja kirjoittelemme tätä. Täällä on kiva muumiomuseo. Paikallinen hautausmaa vuokrasi aikoinaan hautapaikkoja määräajaksi ja kun vuokra-aika tuli umpeen omaisten piti noutaa vainajien luut pois. No osa omaisista ei sitten tullut hakemaan rutkujaan, koska nämä muumioituneet kuumassa ja kuivassa kelissä. Hautausmaan pitäjälle jäi yli 100 muumioitunutta rutkua käteen, jolloin hän päätti laittaa ne esille ja aloittaa niillä show business. Taisi olla kannattava veto, kun museoon oli pitkä jono.
Guanajuato on muuten aivan upea pieni kaupunki laaksossa, jossa autot on ohjattua kaupungin alle tunneleihin. Kaupungissa on upea tunnelma ja todella hieno vanha keskusta. Katsokaa vaikka kuvista. Huomenna jatkamme matkaa kuumiin kylpyihin aquascalientesiin.
- Juha
Matkasimme taas meksikon hienoilla busseilla kuusi tuntia mexico cityyn, jossa kävimme Katrin ystävän juanchon kanssa tarkistamassa paikallisen arabiravintolan. Hyvää mättöä. Paikan nimi oli Hookah, jos joskus joku haluaa sinne eksyä. Ystävämme juancho toimi paikassa DJ:nä nimellä DJ Cat. Kiva taiteilijanimi. Saimme tosin taas hieman maistaa tequilaa, sillä kaveri halusi ehdottomasti tarjota meille parit paukut. Muuna mukava matkaseuranamme toimi, juanchon hostellin kaikki vieraat: hevimimmi egyptistä, norjalainen hoppeli, ranskalainen säikky gerbiili sekä pari muuta turistia australiasta ja jenkeistä. Vietimme yön hostellissa ja taas katri näki alastoman turistin, kun eräs vanha vieras hyppi pylly paljaana aamulla suihkuun. Katrilla alkoi uusi keräilykohde. Nyt on nähty jo tsekit ja meksikolaiset killuttimet!
Meksiko cityn hostellista jatkoimme taas 5h bussimatkalla guanohuatoon, jossa parhaillaan maistelemme kahvia nettikahvilassa ja kirjoittelemme tätä. Täällä on kiva muumiomuseo. Paikallinen hautausmaa vuokrasi aikoinaan hautapaikkoja määräajaksi ja kun vuokra-aika tuli umpeen omaisten piti noutaa vainajien luut pois. No osa omaisista ei sitten tullut hakemaan rutkujaan, koska nämä muumioituneet kuumassa ja kuivassa kelissä. Hautausmaan pitäjälle jäi yli 100 muumioitunutta rutkua käteen, jolloin hän päätti laittaa ne esille ja aloittaa niillä show business. Taisi olla kannattava veto, kun museoon oli pitkä jono.
Guanajuato on muuten aivan upea pieni kaupunki laaksossa, jossa autot on ohjattua kaupungin alle tunneleihin. Kaupungissa on upea tunnelma ja todella hieno vanha keskusta. Katsokaa vaikka kuvista. Huomenna jatkamme matkaa kuumiin kylpyihin aquascalientesiin.
- Juha
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)